Vihaan sääntöjä, pikku nippelinappelikieltoja sekä järjettömiä päätöksiä. Näitä johon joka päivä jokainen törmää. Yleiset liikennesäännöt nyt ovat asia erikseen, mutta esimerkiksi jos olet työtön, niin sinulla on omavastuuaika rahallisesti. Jos miehesi tienaa rahaa, olet täysin rahaton työttömänä jos olet pudonnut ansiosidonaiselta pois.

Päivähoidossa on mukava sääntö, jos lapsi ei ole täyttä 11 kuukautta hoidossa elokuusta alkaen, on maksettava 12 kuukaudelta hoitomaksu vaikka lapsi onkin kuukauden kotona. Eli lasku kolahtaa kotiin kuukaudelta vaikka siellä ei ole käynytkään. Sitten pääsee jo halvemmalla jos on lapsi osallistunut 11k päivähoitoon vuoden aikana, saa 1/2 laskusta hyvitystä. Ihan vain että on varalla se paikka siellä odottamassa kun tulee takaisin loman jälkeen. Jos palkanlaskijasi unohtaa maksaa palkastasi ylimääräiset osat tai unohtaa jotain sinulle kuuluvaa, saat vasta kuukauden päästä ensi palkan yhteydessä sinulle kuuluvat rahat. Näitä ihania nippelinappelisääntöjä on maailma täynnä jotka ovat enemmän ja vähemmän järkeviä.

Miksi yksityiset ihmiset eivät voi tehdä samanlaisia sääntöjä. Okei, menen työvoimatoimistoon  mutta en voi vastaanottaa työtä seuraavaan 3kk koska olen olen ollut töissä vuoden aikana 6kk. Minun täytyy saada levätä ja mielellään lomakorvaukset päälle kelan puolelta. Lasku kun kolahtaa postilaatikkoon, en maksa sitä. Muistutuslaskuun reagoin niin että soitan kyseiselle laskuttajalle että nyt kuule sattui unohtumaan maksaa tämä lasku. Odota ensi kuun palkkaani niin maksan sen sitten. Päivähoitoon voisi viedä oman lapun kuinka lapsi olisi syötettävä tasan kun paperissa lukee, se tekee minun päivästäni helpomman sillä rutiineja ei saa rikkoa. Varmasti meillä jokaisella on oma mieltä kiehuttava pikkusääntö joka sotii logiikkaa vastaan. Kuka näitä sääntöjä tekee, heillä varmaan on töissä erittäin hilpeää. Hyvä jos eivät kahvipullaansa tukehdu naurulta!